Kirjoittanut kristiinakoo | Julkaistu joulukuu 20, 2009
Miten voi olla mahdollista, että Suomen kaltaisessa sivistysvaltiossa kohdellaan eläimiä miten sattuu? Suomen eläinsuojelijat ovat herättäneet aiheellisen keskustelun eläinten kohtelusta Suomessa julkaistuaan salaa kuvattua videomateriaalia noin kolmeltakymmeneltä satunnaisesti valitulta sikatilalta.
Jos ei ole videoita vielä nähnyt, niitä voi katsella muun muassa sivustolta www.sikatehtaat.fi – suosittelen, sillä niin karmeaa on tämä materiaali, että normaalisti reagoivan ihmisen on vain yksinkertaisesti pakko tehdä asialle jotakin.
Meille kuitenkin tilattiin kinkkua – ja vaikka se on luomukinkkua, ei se ole kovin paljon parempi asia. Me kuitenkin tilasimme luomukinkkua, jotta lihantuottajat näkisivät, että kuluttajat todella ovat valmiita maksamaan lihasta sen hinnan mikä siitä pyydetään, jos korkea hinta johtuu siitä, että sikaa on kohdeltu hyvin (tai tässä tapauksessa edes hieman paremmin. Luomusikojen olotkaan eivät täytä hyvän olon edellytyksiä lähimainkaan). Toinen vaihtoehto olisi ollut jättää kinkku kokonaan ostamatta, millä myös voi hyvin viestiä tuottajille, että sikojen elinoloja on parannettava, tai rahaa ei enää tule.
Minua hävettää asua maassa, jonka maa- ja metsätalousministeri vähättelee ongelmaa ja myöntää isot rahat sianlihan imagon parantamiseen- kaksi vuotta sitten tehtyjen vastaavien shokeeraavien paljastusten jälkeen. Toivoisin todella, että hänen tilalleen saataisiin henkilö, joka pystyisi nousemaan tehtävien tasolle. Nykyinen ministeri taitaa olla “liian pätevä” – liian läheiset kytkyt sikatilallisiin (kuten esimerkiksi oma tytär) ja maanviljelijöihin (oma mies) parhaimmillaan auttaisivat ministerin tehtävien hoidossa, mutta pahimmillaan – kuten nyt näyttää käyneen – estävät järkevän toiminnon, kun on kyse “omien” toimeentulosta.
On käsittämätöntä ja kestämätöntä, että tällä tavalla jäävi henkilö voi jatkaa tehtävissään. Mutta Suomessa, se taitaa olla “maan tapa”.
Sitäkin suurempi kunnia vihreälle kansanedustaja Osmo Soininvaaralle, jonka rohkeat, perustellut kannanotot todistavat arvostelukyvystä ja vastuunkantamisen halusta ja reagointivalppaudesta kansalaisia kuohuttaviin asioihin.
Kuvaavaa kyllä maa- ja metsätalousministeri “Sorkka-Liisa” Anttilan sivuilla ei aiheesta ole kirjoitettu mitään. Kaikkialla muualla Anttila lähinnä selittelee, miten mikään ei ole hänen vikansa, ja kuinka hän on sentään perustanut eläinten hyvinvointitoimikunnan (sic) jossa varmaankin juodaan kahvia lehmänmuotoisista kupeista ja keskustellaan mukavia. Yleisradion A-tuubi -ohjelmassa hän arveli videomateriaalia “lavastukseksi”. Toimittaja antoi ministerin puhua puuta heinää, ja totesi sitten lopuksi, että videot on kyllä tutkittu poliisin asiantuntijoiden toimesta, eivätkä nämä löytäneet minkäänlaisia jälkiä siitä, että videoita olisi millään lailla manipuloitu.
Kaksi vuotta sitten ministeri Anttila väitti materiaalia ulkomaiseksi – kunnes selvisi, että yksi videoista oli kuvattu hänen tyttärensä tilalta.
Usein ihmisen huonoa käytöstä kuvataan sanomalla sitä “sikamaiseksi”. Lienee aika todeta kyseisen ilmaisun toimimattomuus: ihmisen pahuudelle kuvaavin ilmaisu taitaa sittenkin olla sen kuvailu “ihmismäiseksi”.